Heinäkuu 2005
Lauantai 30.7.2005
Ensimmäinen työviikko takana. Olen viihtynyt, ja nyt tuntuu siltä, että pitkän loman jälkeen jaksaa taas tehdä töitä.
Illat ovat kyllä kadonneet jonnekin - tai no, ensin Conin kaatajaisiin, sitten olueen ja sitten kotona Ronjan kanssa olemiseen. Eilen tosin käytiin Mirvan ja Ronjan kanssa kaupungilla, etsimässä rattaita. Ei löydetty, mutta löydettiin jäätelöä, mikä oli hyvää pitkästä aikaa.
Pitäisi tänä viikonloppuna lukea Magen esittelyskenaariota, kun lupasin pitää sitä, ja tiistaina on ensimmäinen peli. Vaikuttaa kyllä hyvältä, pitänee ostaa kunhan se tulee ulos.
Sunnuntai 24.7.2005
Ropecon oli taas. Kummasti vuodet tuntuvat vierähtävän kovin nopeasti, kun käyttää Ropecon-asteikkoa. Taas kerran näin paljon ihmisiä, joita näen oikeastaan vain Ropeconissa, enkä tainnut olla ainoa, jolle kävi näin. Tällä kertaa tapasin myös kasvokkain useammankin ihmeellisen intternetin asukkaan, joita en ole ennen (tietääkseni) nähnyt, mutta joiden kanssa olen jossain määrin kommunikoinut. Hei vaan itsensä tunnistaville. :)
Tälläkään kertaa en osannut olla tekemättä mitään, vaikka aikomus oli vakaa. Toimin ohjelman juoksupoikana, mikä oli kovin hauskaa, vaikka välillä säädön määrä oli varsin suuri. Parhaimmillaan esiintyjän jutut saatiin toimimaan vasta kolmannella läppärillä, ja sekin oli yleisöstä saatu. Muuten hommat toimivat hyvin, ja koko Conin järjestelyt ovat jo selvästi rutiinia.
Ohjelmakin tuntui olevan taas kovatasoista, vaikka en edes ehtinyt kuunnella kunniavieraita pahemmin. Ruotsalaisten Moira vaikutti todella hienolta larppiprojektilta, ja sai minut haluamaan taas larppausta. No, onneksi ei ole aikaa...
Pieniä lapsia tuntui olevan todella paljon edellisiin vuosiin verrattuna. Parhaimmillaan työntekijöiden taukotilassa oli kai neljä vauvaa... No, seuraava sukupolvi koulutetaan alusta asti roolipelaajiksi.
Huomenna pitäisikin sitten mennä töihin. Vähän jännittää, kun helmikuun puolestavälistä olen ollut kotona. Toisaalta työ lienee varsin erilaista kuin mikään tähän mennessä palkasta tekemäni, että joka tapauksessa opeteltavaa olisi ollut. Koti-isäily on ollut oikein kivaa, harmittaa kyllä vähän, mutta rahaa on pakko saada jostain.
Perjantai 15.7.2005
Eilen käytiin katsomassa Lepakkomies alkaa. Se oli toimiva elokuva, ja aloittaa taas Lepakkomiehen elokuvauran alusta. Hämmentävästi typeryysindikaattoriani ei suinkaan harmittanut enempää leffan aivan älytön perusjuoni, vaan enemmänkin poliisiautoja läjittäin romuttaneet takaa-ajot. Ehkä näissä poliisien täydellinen kädettömyys harmittaa. Olisi Bruce Waynekin voinut olla vähän enemmän sekaisin, minä pidän juuri Batmanin monissa inkarnaatioissa ilmenevästä sekopäisyydestä. Ehkä fasistinen supersankari on helpommin siedettävissä noin - Ryhmä X:kin alkaa tuntua aina vain kauheammalta...
Jatko-osiakin tuolle lienee luvassa, mikä on ihan hyvä.
Tuossa ennen leffaa törmäsin sitten rasittavuuteen: tuon käytävän ravintolat (Grande Grill, ja Santa Fekö se toinen puoli on) tuntuvat koko ajan syövän enemmän ja enemmän julkista tilaa katukäytävältä, tai tässä tapauksessa siitä pieneltä torilta Aleksin ja Bristolin aulan välissä ja siitä aulasta itsestään. Mikonkadullakin kahvilan terassi oli levittäytynyt varsin suureksi, ilman mitään aitoja.
En pidä tunteesta, että jokaisella penkillä kaupungilla istuessa pitäisi ostaa jotain, tai siitä, että päästäkseni julkista kulkuväylää pitkin pitää väistellä pöytiä ja baaritiskillä istuvia ihmisiä. Myös Bristolin eteen, sinne ylös mentäessä, oli avattu joku baari, josta joutui oikeastaan kulkemaan läpi.
Sunnuntai 10.7.2005
Sisäinen eurooppalaiseni oli ranskalainen. Irren kautta.
Keskiviikko 6.7.2005
No nyt on taas kerran nähty Iron Maiden. Sedät jaksoivat heilua hyvin, ja setti oli vähän erilainen kuin yleensä, nyt oli siis neljältä ensimmäiseltä levyltä kaikki, sieltä yli 20 vuoden takaa. Monta hyvää jäi soittamatta, mutta ei se Haittaa. Number of the Beastin jälkeen tullut Hallowed be Thy Name oli varsin hauska juttu.
Lämppärinä ollut Mastodon ei ollut niin huono kuin Maiden lämppärit yleensä, mikä ei toki ole paljon sanottu. Kaverit voisivat miettiä jonkun lavashown ja ehkä laulaa muutenkin kuin örinällä, niin niistä voisi joskus tullakin jotain.
Tiistai 5.7.2005
Pitkästä aikaa pääsin pitämäänkin ropea: vedin yhden session mittaisen Gloranthaan sijoittuvan ropen. Hahmot olivat peikkoja ihmisalueella, ja suoriutuivat tehtävästään mallikkaasti. Pelinjohtaminen oli taas yllättävän vaikeaa pitkän tauon jälkeen, mutta pelaajilla näytti olevan jopa ihan hauskaa. Pitää varmaan yrittää kesällä saada joku muukin lyhytpeli.
Huomenna sitten Rautaneitoa. Pitää aamulla kaivaa farkkutakki kaapista.
Lauantai 2.7.2005
Viikko laihdutuskuuria takana. Vaaka väittää, että paino on pudonnut kaksi kiloa ja mittanauha, että vyötärönympärys on kutistunut kuusi senttiä. En valita, mutta tuntuu aika suurelta pudotukselta. Eiköhän se tuosta hidastu, ja osa voi olla nesteen poistumista. En tosin ole seurannut juomista, mutta tuntuisi siltä että juon vähemmän.
Karkkia ja keksiä tekee hämmentävästi vähemmän mieli. Ehkä tämä karkkipäivä lauantaina auttaa - nyt ei tee edes kovasti mieli ahmia makeaa. Välipalat ovat muutenkin muuttuneet enemmänkin porkkanoiksi kuin jaffakekseiksi. Se, että porkkanoita ei tarvitse merkitä pistelaskuriin, vaikuttanee myös. Vaiva käydä naksuttamassa koneella aina, kun laittaa jotain suuhunsa, on yllättävän suuri.
Liikuntakin voi vaikuttaa. Olen nyt yrittänyt ajaa uutta pyörää sisään, joten olen ajanut noin joka toinen päivä viikon ajan aamulenkin. Kunto on selvästi huono, mutta paranee. Pitää siis pidentää lenkkiä. Mäenrinne on kyllä asuinpaikkana nimensä veroinen, joka suunnasta tullessa on pakko nousta rinnettä ylös.
Perjantai 1.7.2005
Osallistuinpa tutkimukseen.
