Elokuu 2006

Torstai 24.8.2006

Päiväkodista tosiaan saa ne kaikki taudit. Nyt on puoli Harmoniaa kipeänä, eikä Ronjaa oikein tahdota päiväkotiin, vaikka tauti onkin enää vain vähän nuhaa ja pieni yskä. Ymmärrettävää, kyllä, vaikka töissä olisi kiire ja tekisi mieli olla siellä. Toisaalta ei ne työt tekemällä lopu, ja nyt omakin kurkku on käheänä, joten lienee hyvä olla kotona, eikä tartuttaa koko työporukkaa.

Tuuli haastoi sitten kirjameemiin. Kirjat on kivoja, joten pakkohan tuohon on vastata.

1. Yksi kirja, joka muutti elämääsi:

Suomenkielinen Dungeons&Dragons. Teknisesti tämä oli pahvilaatikko, jossa oli kaksi kirjaa, mutta menköön. Roolipelaaminen on vuoden 1988 jälkeen ollut hyvä harrastus minulle, ja määrittelin itseni roolipelaajaksi, vaikka en vuosiin pelannutkaan. Nyt on taas kampanjoita menossa, ja ideoita enemmän kuin ehtii pitää.

2. Yksi kirja, jonka olet lukenut useammin kuin kerran:

Taru sormusten herrasta. Lopetin laskemisen jossain 25 kerran tienoilla, viitisentoista vuotta sitten.

3. Yksi kirja, jonka tahtoisit mukaasi autiolle saarelle:

Joku kirja, jossa kerrotaan, miten selvitään autiolla saarella.

4. Yksi kirja, joka teki sinusta hupakon:

En koe itseäni hupakoksi.

5. Yksi kirja, joka sai sinut puhkeamaan kyyneliin:

Kabulin kirjakauppias. Ei ketään pitäisi kohdella kuten naisia ja lapsia ja muutenkin heikompia tuolla kohdellaan.

6. Yksi kirja, jonka toivoisit tulleen kirjoitetuksi:

Kosmologia ei-ihan-maallikolle. Jotain yrityksiä on, mutta kaikki kirjat, joihin olen aiheesta törmännyt, ovat joko liian populaareja tai vaativat parempaa ymmärrystä fysiikasta kuin minulla on.

7. Yksi kirja, josta toivot, ettei sitä olisi koskaan kirjoitettu:

Kuinka voittaa lotossa. Täyttä puppaa siitä, miten lotossa eri numeroilla on villisti eri todennäköisyydet, ja on siis rivejä, joita kannattaa lotota, koska ne ovat todennäköisempiä kuin muut. Todennäköisyyslaskenta ja tilastotiede ovat kirjoittajalta aivan hukassa (tai sitten hän on tahallaan jättänyt ne huomiotta), eikä kirjalla ole edes huumoriarvoa. Surettaa, jos joku on tuon ostanut omalla rahallaan. Puolet kirjasta on luetteloa hyvistä lottoriveistä...

Kirjoittajalle ei varmaan ole kukaan myöskään kertonut, että Loton palloja vaihdetaan välillä.

8. Yksi kirja, jota luet paraikaa:

Fool's fate, Robin Hobbin Tawny man -sarjan kolmas osa. Mukavaa purkkafantasiaa.

9. Yksi kirja, jonka olet aikonut lukea:

Oblomov. Toisaalta tekisi mieli lukea jotain venäläistä klassista kirjallisuutta, mutta tuo on jäänyt kesken, kun en ole viitsinyt lukea.

10. Nyt haasta viisi bloggaajaa:

En haasta. Jatkakaa, jos siltä tuntuu.

Torstai 17.8.2006

Heimot, Miska Fredman ja muita, 17.8.2006

No niin, nyt sain Heimot luettua. Se on hyvin tehty, kovakantinen kirja on aina bonusta, ja hintakin on aivan normaalin roolipelin verran. Ulkoisista asioista kieliasu häiritsee minua jonkin verran. Kirjoitusvirheitä ja hankalasti englannilta käännetyiltä näyttäviä kohtia on monta.

Pelissä näkyy selvästi inspiraatioiden vaikutus, mikä häiritsee minua hieman. Maailmakuvaus on kuitenkin niin ylimalkainen, että sitä saa muokattua varmasti pelatessa eri suuntiin mitään poistamatta. Eniten minun silmääni pistivät eräät lähes suoraan Fading Sunista käännetyt alienit, mutta Dyyni-vaikutteitakin on paljon. Pelissä on kuitenkin omaa ideaa riittävästi.

Tietenkin Heimoissa on myös pelisysteemi. Se vaikuttaa suhteellisen toimivalta, vaikka tarkempaa analyysiä varten sitä pitäisi kokeilla käytännössä. Hahmonluonti toimii pisteillä. Aloittavasta hahmosta saa tehtyä osaavan jollain tietyllä alueella, mutta jokapaikanhöylä on varsin huono kaikessa.

Hahmoille valitaan heimo, joka vaikuttaa vähän aloitusstatteihin ja -taitoihin. Heimo ei kuitenkaan rajoita hahmon luontia kovinkaan paljon, eli minusta pelissä voi tehdä helposti pelaajahahmoporukan yhdestä heimosta, mikä voi olla fiksuakin: saman heimon jäsenillä on hyvä syy olla yhdessä. En pidä pelin oletuksesta, että hahmot ovat aina klaanittomia, toisin sanoen hyljittyjä ja halveksittuja. Tuo on toki helppo muuttaa, ja pelin tekijäkin oli pohtinut asiaa pitkään.

Jäin kaipaamaan lisää sekä maailmamateriaalia että ajoneuvo- ja tavarasääntöjä. Nyt ajoneuvoista, avaruusaluksista ja muinaisesta teknologiasta on kovin vähän esimerkkejä. Toisaalta, eipä kirjasta olisi voinut oikein ottaa mitään muutakaan pois.

Sain Heimoihin useammankin kampanjaidean. Harmi vain, kun ei ole aikaa pitää mitään uutta.

Keskiviikko 16.8.2006

No nyt oli se Ropecon. Logistiikkahomma oli aikaavievää, ja kesti enemmän kuin perjantaista sunnuntaihin, mutta tämän tiesin jo etukäteen. Minulla oli mukava con, vaikka en ehtinyt nähdä yhtään ohjelmanumeroa. Toisaalta, nykyään con on minulle lähinnä tilaisuus tehdä conia ja tavata mukavia ihmisiä.

Ostin Ropeconista Heimot -roolipelin. Se vaikuttaa pikavilkaisulla mielenkiintoiselta, vaikka muiden ideat näkyvät - eipä se toisaalta eroa tuolla muista roolipeleistä. Ehkä sitäkin ehtii joskus pitämään. Toivottavasti Fredman saa tehtyä lisää maailmamateriaalia, koska peruskirjan maailmakuvaus jää ymmärrettävistä syistä vähän ohueksi.

Puolentoista viikon loma on kyllä auttamattomasti minulle liian lyhyt. Ei olisi yhtään napannut mennä töihin tänään. Onneksi piti lähteä jo kahdelta, niin ei tullut liian pitkää päivää.

Fool's Errand, Robin Hobb, 11.8.2006

Tämä on Robin Hobbin The Tawny Man -trilogian ensimmäinen osa. Kirja on jatkoa salamurhaaja-trilogialle, ja on mukavaa fantasiaa. Ei mikään ihmeellinen, mutta hyvää lomalukemista.

Role Play, Little Deaths, Brian Michael Bendis ja Michael Avon Oeming, 14.8.2006

Nämä kaksi ovat Powers-nimisen sarjakuvan kokoelmien osat kaksi ja kolme. Ensimmäinen, Who killed Retro Girl taisi jäädä epähuomiossa kirjoittamatta tänne, mutta sama pätee siihenkin.

Powers kertoo murhia tutkivasta poliisiparista maailmassa, jossa on supersankareita. Työpari tutkii juuri supersankareihin kohdistuneita rikoksia, ja kohtaa siis erilaisia ongelmia kuin normaalit poliisit.

Pidin näistä, vaikka väkivaltaa onkin ehkä hieman liikaa makuuni. Piirrostyyli on varsin naivistinen, mutta sopii tarinaan.

Maanantai 7.8.2006

Hämmentävästi yli 15 vuotta ainakin neljässä eri porukassa käytössä ollut lempinimeni "Pare" alkaa kuulostaa oudolta puhuttuna. Alan ehkä olla useammalle "Mikko" kuin "Pare" - töissäkään en enää ole "Pare". Hassua.

Irkissä tämä ei ole ongelma.

A theory of fun for game design, Raph Koster, 4.8.2006

Ostin tämä kirjan David Morgan-Marin webissään kirjoittamasta suosituksesta. Koster pohtii, miksi ihmiset pelaavat ja mikä tekee pelistä hauskan. Pidin kirjasta, sekä pelientekomielessä että filosofisessa mielessä.

Unweaving the rainbow, Richard Dawkins, 5.8.2006

Dawkins on ehkä hieman liian fanaattinen ateisti, mutta kyllä hän kirjoittaa osaa. Tässä kirjassaan hän perustelee, että asioista tietäminen ei estä niistä nauttimista - mikä on ollut minunkin mielipiteeni jo pitkään. Asian ymmärtäminen oikeastaan tuo enemmän mahdollisuuksia siitä nauttimiseen.

Hyvä kirja, ei tosin kerro niin paljon biologiasta kuin moni muu Dawkinsin kirja.

Keskiviikko 2.8.2006

Advanced Dungeons & Dragons Oriental Adventures, Gary Gygax, 2.8.2006

AD&D:n historiaa vuodelta 1985: ensimmäinen kirja, jossa oli kuvattu orientaalikampanjaa. Hahmoluokat ja rodutkin ovat varsin erilaisia perus-Addusta. Sinänsä tekisi mieli pitää tätä, mutta kahta kampanjaa ei tosiaan tee mieli pitää.

Tiistai 1.8.2006

Elokuukin tuli. On muuten ollut kuivaa, minkä varmaan kaikki ovat jo huomanneetkin täällä.

Traveller jatkui, mikä oli mukavaa, ja pelaajatkin tuntuvat pitävän. Toisaalta harmittaa, ettei minulla ole jaksamista pitää toistakin kampanjaa samalla, ideoita kun olisi vaikka kuinka. Transhuman spaceen olisi tosin lyhyt skenaario, johon hahmotkin olisivat valmiina. Ehkä sitten Ropeconin jälkeen.

Sain loppujen lopuksi aurinkolasitkin. Ei mennyt kuin kuusi viikkoa. Olisi pitänyt kysyä jotain hyvitystä aiemmin, nyt olivat tarjoamassa alkometriä. En minä semmoisella tee mitään, enkä kyllä oikein keksi ketään tuttuakaan, joka moista tarvitsisi. Sain sitten silmälasihoitosarjan, kun kuulemma hintaa ei voinut alentaa. En sentään jaksa boikotoida Tapiolan Instrua, kyllä tuo riittää.

Planeetta Maan elämä ja kuolema, Peter D. Ward ja Donald Brownlee, 24.7. 2006

Tämä kirja kertoo siitä, mitä Maalle loppujen lopuksi käy: se tuhoutuu Auringon paisuessa jättiläiseksi. Välissä kuitenkin ihmiset nyt ainakin tuhoutuvat ja luultavasti muukin elämä, useilla tavoilla.

En pitänyt kirjan fatalistisuudesta: kirjoittajat ovat sitä mieltä, että tänne me kaikki lopulta kuollaan, ilman mahdollisuutta päästä pois. Minusta on taas mukavampi ajatella, että voimme saada itseorganisoituvaa tietoa pois täältä jollain konstilla, vaikka tuskin lentämällä itse Aurinkoa karkuun.

(Vaikka kuinka transhumanisti olisinkin, silti täällä täytyy keksiä jotain lopullisen maailmankaikkeuden kuoleman välttämiseksi - joko sen kylmän tai sitten sen kuuman. Sitä pääsee vaikeammin karkuun...)

Käännöskin jäi vähän tökkimään, Arja Hokkasella oli varmaan ollut kiire. Ei sinänsä ihme, ei tämmöisiin kai kauheasti panosteta. Harmittavaa vain, kun minä sitten luen mieluummin englanniksi kuin huonoksi suomeksi.

Aurinko - tähden tarina, Leena Tähtinen ja Silja Pohjalainen, 26.7.2006

Pitkän linjan tähtitiedetoimittaja Leena Tähtinen ja Aurinkoa pitkään tutkinut Silja Pohjalainen ovat tehneet kauniin kirjan Auringosta. Tässä ei ole käännösvirheitä, ja kieli on muutenkin hyvää. Vähän kevyt kirja minusta, mutta olen toki ehkä vähän väärää kohderyhmää - vaikka en muista enää edes miten Alfvenin aallot kulkevat koronassa, enkä osaisi enää laskeakaan niitä.

Tosiaan, hyvää populaaritähtitiedettä. Jos olisin jäänyt radioastronomiksi, olisin halunnut kirjoittaa tällaisia.