Helmikuu 2007
Sunnuntai 18.2.2007
Tietokoneet ovat rasittavia. Minulla on nykyään käytössä kolme eri järjestelmää työpöydällä, ja kaikki ne ovat omalla tavallaan rikki.
Teknistä valitusta seuraa.
Windows XP
XP minulla on olemassa oikeastaan pelejä varten. Käyttöliittymäkarkin ja muut heti hankaloittavat ominaisuudet opettelin kääntämään pois heti, eikä niistä ole ollut ongelmaa. XP:n suurin hankaluus on se, että se pitää asentaa aika ajoin uudelleen, kaiken sen itse keräämän sälän vuoksi. Minulla on nyt hyvin vanha XP:n cd, ja päivitys vie noin yhden lauantain, parin service packin ja muun säädön kanssa. (Kaikki apuohjelmat ja ajuritkin pitää asentaa. En ole jaksanut puoleentoista vuoteen.
Pitäisi tuo kuitenkin taas asentaa, sillä jossain välissä syksyllä, jonkun automaattipäivityksen jälkeen, tuo romu lakkasi näyttämästä joitain videoita, lähinnä www:ssä. Noin 95% erilaisista videoista jää näkymättä, ilman mitään virheilmoitusta missään, ei selaimen, ei soittimen eikä Windowsin lokeissa. Eipä niillä sinänsä yleensä kauheasti väliä ole, mutta on joitain oikeasti tärkeitä videoita, joita olisi kiva nähdä. En ymmärrä mistä moinen johtuu, mutta tähän asti olen selvinnyt. Webistäkään en ole löytänyt mitään tietoa asiaan liittyen.
Niin että kyllä sillä pelaa, irkkaa ja selaa webiä. Mutta ei kauhean kätevästi.
Kubuntu-Linux
Kubuntua olen käyttänyt pääasiallisena työpöytänä ja kotihommien tekemiseen jo pari vuotta. Homma toimi hyvin, kunnes 6.10-päivitys viime syksynä rikkoi aika monta asiaa.
Ajan tässä nyt vanhaa kerneliä. Siitä yksinkertaisesta syystä, että noin joulukuusta alkaen systeemin tarjoama uusin kernel kaatuu bootissa kernel paniciin. Ei hyvä, mutta en ole sillekään jaksanut mitään tehdä.
Paitsi tänään yritin. Jouduin tähän valitettavaan tilanteeseen, koska näyttökortin ajurit ovat olleet syksystä asti solmussa, toimimatta, enkä ole näin ollen nähnyt rautakiihdytettyä grafiikkaa. Jotenkin olisi kiva, jos rauta toimisi, joten aloin tänään katsella, missä vika on. Vika oli X:n lokien mukaan kernelin moduleissa, joista joku oli väärää versiota. No, tein asennuksen kuitenkin Ubuntun ohjeiden mukaan, eikä mikään silti toiminut. Huokaus. No, ohjeita oli myös ATI:n omien ajureiden asentamiseen. Näillä ohjeilla pääsin siihen asti, että deb-paketit oli asennettu, ja ajuri pitäisi kääntää minun kernelilleni.
Arvattavaa toki on, ettei se ihan niin helppoa ollut. Tämän minun kernelini headereita (joita siis tarvitaan, eikä suinkaan koko kernelin lähdekoodia) ei enää ole Kubuntun koodirepositoryissä. Voisin toki kaivaa puhtaan Linux-kernelin headerit, mutta en jaksa kaivaa, mitä Kubuntu on niille tehnyt. En siis asentanut noita ajureita tähän kerneliin, vaan asensin uusimman, joka siis sitten kaatui bootissa. Jee jee.
Ilmeisesti samoihin ongelmiin tuon näyttökortin kanssa liittyy myös se, että DVD:n toisto ei oikein toimi, eli kuvan näyttö on järjettömän hidasta. Tämäkin toimi aiemmin. Seuraava näyttökortti saa sitten olla joku muu kuin ATI. (Saisi myös olla joku ilman sitä HDMI-säätöä, mutta siitä joku toinen kerta.)
Pitäisi varmaan tämäkin romu asentaa uusiksi. Sentään Linux on siitä fiksu, että oman kotihakemiston säilytys on triviaalia. Ei jaksaisi.
Mac OS X
Mäkkiä käytän töissä, osaksi siksi, että tulisi käytettyä jotain uutta systeemiä. OS X on toiminut yllättävän hyvin tähän asti, kunhan sen sai konffattua mieleiseksi.
Silti ärsyttävyyksiä löytyy. Tämä kyllä lienee ehkä enemmän rautavika, mutta Powerbookini hukkaa hyvin helposti kellon nukkuessaan. Se pitää kaiken lisäksi vielä asentaa käsin, sillä ajan haku Applen Euroopan-servereiltä ei ole vielä kertaakaan toiminut.
Että niin. Ei ole helppoa tietokoneen käyttö. Windowsista haluaisin eroon ihan siksi, kun se on oikeastaan enemmän ja enemmän käytönhankaloittamisjärjestelmä kuin mikään muu. OS X on vähän sama, mutta toimii paremmin. Linux on vapaa, mutta eniten rikki.
Tilasin kyllä tuossa pari-kolme viikkoa sitten Solariksen DVD:n, mutta ei ole vielä tullut. Epäilen, että Sun ei välttämättä toimita tänne keskiyön auringon maahan, valitettavasti, kun tuolla on niin kestänyt. Pitää toivoa, että tulisivat, en jaksa imuttaa ja polttaa omaa levyä. FreeBSD kävi tuossa myös levyllä, mutta meni pois. Ei siinä suurempaa vikaa ollut, mutta kun oli tuo Linux, niin ei ollut tarvetta kahdelle samanlaiselle. Ehkä jompikumpi noista korvaa kohta kuitenkin tuon Linuxin, vaikka niissä sitten ei liene mitään mahdollisuutta saada tuota hienoa rautaa toimimaan.
Torstai 8.2.2007
Tänään oli kaunis talvipäivä, juuri sellainen kuin talvipäivien pitääkin olla. Kymmenen astetta pakkasta, pilvistä, mutta aurinko pilkahtaa välillä, ei tuulta ja todella kauniita alas hitaasti leijailevia suuria hiutaleita. Toivottavasti joku viikonlopunkin päivä on tällainen, niin pääsee päivälläkin ulos nauttimaan talvisäästä.
Iltapäiväkin oli kaunis, kyllä. Hämärtyvä taivas kotiin päiväkodilta kävellessä oli aivan upea, harmittaa kun kamera jäi kotiin.
Lapsetkin tuntuvat tykkäävän valokuvista. Meillä niitä katsotaan irtokappaleina, valokuvakansioista ja tietokoneelta. Nykyään tosin koneelta pitäisi katsoa yleensä videopätkiä - ne ovat paljon hauskempia kuin tylsät paikallaan pysyvät kuvat. Pientä ongelmaa on kommunikoinnissa, mikä video seuraavaksi pitäisi katsoa, mutta sekin paranee. Nämä lienevät niitä nykypäivän kaitafilmejä, suurin osa kun on kuvattu käsi täristen pienellä digipokkarilla, ja se näkyy.
Olen pitkään vastustanut vähän kaiken videokuvaamista, mutta kyllä lapsista on hauska saada pätkiä talteen. Ne parhaat hetket jäävät tosin kuitenkin tallentamatta, mutta ehkä sitä selviää ilmankin.
Päivän hupi, sekä Jankan että Irregular Webcomicin kautta: WikiWrit - pyhä kirja, jota kuka tahansa saa editoida. Hyvin hupaisa, minusta.
Sunnuntai 4.2.2007
On kovin harvoja julkisuuden henkilöitä, joita haluaisin tavata. Kuitenkin Richard Dawkins. Hän on brittiläinen biologi ja kirjailija, joka on popularisoinut evoluutiota ja perimää jo 1970-luvulta lähtien.
Dawkins kirjoittaa minusta populaarikirjoissaan hyvin ja ymmärrettävästi, usein jopa hauskasti. Hän selvitti minulle, miten (hänen versionsa) eliöiden perinnästä toimii muun muassa kirjoissaan Sokea kelloseppä, Climbing Mount Improbable ja Descent of Man. Muitakin kirjoja hän on aiheesta kirjoittanut.
Toinen aihe on sitten uskonnon rooli. Dawkins on varsin kiihkoateisti, enkä kyllä allekirjoita kaikkia hänen mielipiteitään, mutta silti hän puhuu järkeviä. Arvostan myöskin sitä, että hän pitää oman päänsä arvostelijoista välittämättä.