Maaliskuu 2007
Maanantai 19.3.2007
Vaikka heräsin tuntia ennen kelloa, enkä saanut enää unta, aamun pelasti lapsi, joka ryömi viereen kymmenen minuttia ennen kellon soittoa nukkumista edelleen yrittävän isän viereen, pysyi kohtuullisen hyvin paikallaan, vaikka tarkistikin välillä, onko isi hereillä ja jonka naama oli kuin Hangon keksi, kun kello viimein soi ja isi nousi ylös. Sitä riemua, sitä intoa aamuun!
Mikä sitten olikin hyvä minullekin: töissä oli vuorossa kurssitusta. Ei sinänsä, kyllä minulle ohjatut päivät kelpaavat, mutta on se silti raskasta, varsinkin kun en ole tainnut olla luennolla kuuteen vuoteen. No, ekasta päivästä selvittiin...
Toinen asia sitten on vaalit. Muut ovatkin sanoneet aika hyvin sen, mitä tekisi mieli: Merten, Mikki ja Alceste nyt ekana tulevat mieleen.
Perussuomalaisten suosio taas ei minua niin hämmennä: kun herroja ei halua äänestää, vaihtoehtoja ei paljon ole. Kommarit ei käy. Hipit ei kelpaa. Hihhulit ja hurritkin eivät tunnu omalta. Niin eihän sitä sitten voi kuin äänestää perussuomalaisia.
Tarttis varmaan olla joku fiksukin vaihtoehto noin ajatteleville. (Ei, minä en äänestänyt perussuomalaisia.) Olisi tosin kiva, jos olisi minullekin ollut fiksu vaihtoehto, nyt jouduin taas tekemään aikamoisen kompromissin. No, neljän vuoden päästä saa taas kirjoittaa numeroita lappuun.
Noin niinkuin tyhmien asioiden listalta maailmasta voisin poimia vielä näissä joissain Espoon busseissa olevat tv-ruudut. Mainokset vielä jotenkin menevät, mutta mikä ihmeen järki on idioottimaisissa triviakysymyksissä? Entä 60 senttiä maksavissa kännykuvissa, joita tuonne saa lähettää? Ennen lehdet maksoivat kuvaajalle, kun julkaisivat kuvan kiinnostavasta asiasta, nykyään ollaan ilmeisesti menossa tieteellisten julkaisujen suuntaan muissakin lehdissä.
Perjantai 16.3.2007
Töissä on väsyttävää: ensin edellinen nakki loppui, sitten oli hetki luppoaikaa ja nyt siirryin taas uudelle asiakkaalle. Uuden homman aloittaminen on raskasta, eilen olin jo yhdeksältä nukkumassa.
Mukavaa silti on, vaikka tuntuu, ettei aika riitä mihinkään. Vapaa-ajalla sentään pakollisia menoja on tarpeeksi vähän, että saa rentouduttua. Olisi ehkä kiva kuitenkin saada tehtyä enemmän luovia asioita, nyt ei oikein jaksa puoli yhdeksän jälkeen aloittaa oikein mitään. Pitänee alkaa liikkua enemmän.